Käytössäsi on vanhentunut internet-selain. Varmista paras suorituskyky päivittämällä selaimesi. Voit tarkistaa selaimesi version osoitteessa WhatBrowser.org.

Kokoomuksen Aaltonen ja Ruohonen: kaupunki kehittyy ratikalla

Julkaistu 8 vuotta sitten · 17.2.2016 · Suvi Uusitalo

Ehdokaskuva_ Sini Ruohonen Ehdokaskuva_Niko AaltonenRaitiotien rakentaminen Turkuun on kokonaisvaltainen kaupunkikehityshanke, linjaavat kokoomuksen Niko Aaltonen ja Sini Ruohonen, jotka vaikuttavat Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnassa. He näkevät ratikkaratkaisun etuina maankäytön tehostumisen, kaupungin vetovoimaisuuden kasvun ja kaupunkilaisten palvelutason parantumisen.

Ratikan puolesta linjattiin Turun Kokoomuksessa jo vuoden 2012 kuntavaaliohjelmassa.
– Ratikkaratkaisu luo ennustettavuutta maankäyttöön. Raiteita moititaan siitä, että niitä ei voi siirtää kuin bussilinjoja. Ratikan pysyvyys on kuitenkin laajemmassa kuvassa juuri se tekijä, joka luo edellytykset pitkän aikavälin kaupunkisuunnitteluun, Turun Kokoomuksen varapuheenjohtajana toimiva Ruohonen selvittää.

Ratikkahanke on tulevaisuusorientoitunut ratkaisu, jonka hyödyt ulottuvat useille eri sektoreille. Raiteiden varrelle tulee rakentumaan haluttuja asuntoja, uusia työpaikkoja ja palveluja.
Maa-alueiden arvonnousu ja kaupunkirakenteen luonteva tiivistyminen ovat ratikan keskeisiä vaikutuksia. Kerrannaisvaikutukset ovat sitäkin merkittävämpiä, ja niinpä ratikka on ennen muuta investointi elinvoimaisuuden parantamiseksi.

– Ratikka antaa sekä yrityksille että uusille asukkaille signaalin, että Turku on kasvava ja menestyvä kaupunki. Eteenpäin katsovat kaavoitusratkaisut kannustavat investoimaan Turkuun ja näin saadaan sekä uusia työpaikkoja että palveluja, sanoo kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan puheenjohtaja Niko Aaltonen.

Talousnäkökulmasta kokoomuspäättäjät toteavat, että investoinnin kulut tulevat jakaantumaan useille vuosille, eikä hankkeen työllistävää vaikutusta pidä vähätellä. Lisäksi ratikka tuo kaupungille myös tuloja maankäyttösopimuskorvausten ja tontinluovutustulojen seurauksena. Valtion 30 % rahoitusosuus pitää Aaltosen ja Ruohosen mukaan olla päätöksen ehtona.
– Ratikka parantaa joukkoliikenteen saavutettavuutta ja käyttöastetta. Sähköbussit ja runkolinjastot tulevat kaupunkiin joka tapauksessa, ja ratikka onkin täydentävä eikä korvaava joukkoliikenneratkaisu, Aaltonen ja Ruohonen pohtivat.

Aaltonen ja Ruohonen muistuttavat, että Turun väestömäärä on kasvussa ja koko seutukunnan etu on se, että Turun imagoa talousalueen veturina vahvistetaan. Infraratkaisuilla pystytään turvaamaan Turun talousalueen asema maan kakkosena heti pääkaupunkiseudun jälkeen.