Ville Hyyppä: kaupunkirakennetta tiiviimmäksi liikenneväylien varsilla
Julkaistu 8 vuotta sitten · 26.4.2016 · Janina Myllynen
26.4.2016
Turun kaupunki on kaavoittanut viime vuosina kokonaan uusia ja vetovoimaisia asuinalueita, kuten Skanssin, Linnafälttin ja Telakkarannan kerrostalovaltaiset alueet sekä Hirvensalon pientalovaltaiset alueet, unohtamatta useita keskustan täydennyskaavoituskohteita. Kasvavana kaupunkikeskuksena maakäytön tehokkuutta on edelleen parannettava. Innovatiivisella sekä uudenlaisella kaavoituksella voidaan tulevaisuudessa mahdollistaa rakentaminen, jossa tällä hetkellä käyttämätöntä ”joutomaata” hyödynnetään entistä tehokkaammin.
Turussa on jo osittain rakennettu myös vilkkaasti liikennöityjen väylien varsille. Etenkin kaupungin sisääntuloväylien välittömään läheisyyteen kaavoitettavat uudet asunto- ja liikerakennuksiin painottuvat alueet luovat kaupungille houkuttelevan, uuden tyyppisen ja modernin ilmeen. Vilkkaimpien sisääntuloväylien kehittäminen kaupunkibulevardeiksi yhtäältä kasvattaa kaupungin vetovoimaa luodessaan sisääntuloväylistä komeita ja moderneja rakennettuja ympäristöjä, ja toisaalta vahvistaa mielikuvaa kaupungista kasvavana kaupunkikeskuksena.
Hyvien liikenneyhteyksien varrelle syntyville alueille on tärkeää kaavoittaa sekä asuntotuotantoa että työpaikkoja, jotta työvoima voi kulkea alueelle mahdollisesti joukkoliikennettä tai kevyenliikenneväyliä hyödyntäen. Viihtyisän, asuin- ja liikerakennuksista muodostuvan alueen toteuttaminen vilkkaasti liikennöidyn väylän läheisyyteen vaatii kuitenkin hyvää suunnittelua. Helsingin Asuinkorttelit kaupunkibulevardien varrella -selvityksessä on luotu toimivia uusia kaupunkirakentamisen konsepteja vilkkaasti liikennöityjen väylien varsille. Niitä hyödyntämällä Turkuunkin olisi mahdollista luoda uudenlaista modernia ilmettä, johon muun muassa Kupittaan-Itäharjun alueen kehittäminen luo hyvän mahdollisuuden.
Luonnosvaiheessa olevan Turun uuden yleiskaavan 2029 päämääränä on Turun aseman, vetovoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Yleiskaavan valmistelun pohjaksi on valittu niin sanottu Kasvukäytävät-kehityskuva, jossa kasvukäytävät suuntaavat kasvua pääasiassa keskustaan ja joukkoliikenteen pääreittien varsille. Vuonna 2029 Turku täyttää Suomen vanhimpana kaupunkina 800 vuotta ja yleiskaavalla varaudutaan jopa 20 000 uuteen turkulaiseen. Kaupungin asukasluvun kasvaminen 20 000 asukkaalla reilussa 10 vuodessa vaatii vuositasolla merkittävää asuntojen, etupäässä kerrostalojen, uudistuotantoa. Uusien asuinalueiden kaavoituksen lisäksi tehokkaassa maankäytön suunnittelussa pitää varautua myös uusien liiketilojen ja teollisuusalueiden kaavoittamiseen. Kasvavalla kaupungilla tuleekin olla huomattavasti niin kutsuttua kaavavarantoa.
Liikenteen aiheuttamilta haitoilta voidaan suojautua kaavoitus- ja asuntosuunnittelun keinoin sekä nykymääräyksiin ja -käytäntöihin perustuvilla rakennusratkaisuilla. Nykyaikaiset rakennusmateriaalit ja -tekniikat mahdollistavat jo rakentamisen aivan liikenneväylän viereen. Nauhamainen kerrostalorakentaminen estää tehokkaasti melun kulkeutumisen rakennusten toiselle puolelle, mahdollistaen esimerkiksi entistä viihtyisämpien, meluhaitoilta vähäisempien virkistysalueiden tai pientalovaltaisten alueiden toteuttamisen lähelle vilkkaasti liikennöityä väylää.
Meluntorjunnan ja ilmanlaadun parantamisen keinot kehittyvät nopeasti ja uusia teknisiä ratkaisuja tutkitaan ja kehitetään jatkuvasti. Uusi kehittyvä teknologia tulee myös osaltaan parantamaan entisestään tilannetta. Uudet joukkoliikenneratkaisut, kuten suunnitteilla oleva raitiotie tai uudet käyttöön tulevat sähköbussit sekä liikennemuotojen jakautuminen enemmän joukkoliikenteen hyväksi tulevat vähentämään liikenteestä johtuvia haittavaikutuksia. Autojen moottoritekniikan kehitys vähentää autojen päästöjä ja autokanta on myös muuttumassa kiihtyvää tahtia enemmän sähkö-, maakaasu- ja hybridiautoiksi, jonka seurauksena sekä autojen aiheuttamat melu- että päästöhaitat pienevät.
Liikenneväylien viereen kannattaisikin rakentaa aina, jos väylän varteen on jäänyt tyhjää tilaa. Toisinaan voisi harkita liikenneväylän välittömässä läheisyydessä myös rakennustehokkuuden kasvattamista. Tässä kohdin voitaisiin hyödyntää myös kansalaisten aloitteellisuutta: mistä löytyisi sopivia väylänvarsitontteja, joita kehittämällä ja rakentamalla parannettaisiin koko lähialueen laatua ja arvoa?
Ville Hyyppä
Kirjoittaja on Kokoomuksen Turun Aluejärjestön hallituksen jäsen ja Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen