Turun keskustan vetovoimasta ja saavutettavuudesta on huolehdittava
Julkaistu 1 kuukausi sitten · 19.3.2024 · jonna
Julkaistu Turun Sanomissa 18.3.2024
Turun keskusta-alueen vetovoimaisuus herättää säännöllisesti huolta ja keskustelua.
Ruutukaava-alueen asukasmäärä oli pitkään laskeva, mutta viime vuosina täydennyskaavoitus on alkanut vaikuttaa siihen positiivisesti.
Ruutukaava-alueen (korttelit I-IX) väkimäärä on ollut korkeimmillaan vuonna 1965 lähes 68 000 asukasta ja alimmillaan vuonna 1995 alle 35 000 asukasta. Tällä hetkellä alueen asukasmäärä on vajaa 50 000 asukasta. Väkimäärän muutokset ovat olleet selkeitä, vaikka tilastoinnissa on vuosien mittaan pieniä muutoksia tapahtunutkin.
Ruutukaava-alueen väkimäärän ollessa korkeimmillaan Turun keskusta oli koko lähiseudun kiistaton ”ykkösostoskeskus”, jonne tultiin kauempaakin hakemaan erikoiskaupan palveluja, kuten vaikkapa leikkitavarakauppaa ja kelloliikettä.
Tähän kulta-aikaan ei Turun kehällä ollut myöskään isoja ostoskeskuksia: Myllyä, Länsikeskusta tai Skanssia ja verkkokauppa oli täysin tuntematon käsite.
Huomionarvoisaa on myös työpaikkojen määrä. Ruutukaava-alueelle on täydennyskaavoitettu ja rakentunut mukavasti uusia asuntoja, mutta myös toimistotiloista pitää huolehtia. Keskustassa työssäkäyvät ihmiset käyttävät keskustan lounaspalveluita ja asioivat alueen kaupoissa sekä muissa palveluyrityksissä.
Kauppatorin uudistus parkkihalleineen toi lähikortteleihin merkittävät yksityiset investoinnit ja kasvava kiinnostus Kauppatorin lähikorttelien uudistamiseen ja täydentämiseen tulee jatkumaan. Tästä esimerkkeinä muun muassa Turun ortodoksisen kirkon ympäristön suunnitelmat, kauppahallin korttelin kehittäminen ja Wiklundin korttelin täydennyskaavoitusmahdollisuudet.
Turun kaupungin vuonna 2017 julkistamassa keskustavisiossa tunnistettiin Kulttuurirannan konsepti. Alue kehittyy kovaa vauhtia. Tästä esimerkkeinä Musiikkitalo Fuuga ja Taiteen talo.
Tulevaisuuden elinvoimaisen keskustan valttikortti tulevatkin olemaan elämykset: Keskustaan tullaan nauttimaan musiikista, teatterista, ravintolapalveluista ja toivottavasti Ratapiha-hankkeen edetessä myös urheilusta!
Tärkeää on myös keskustan saavutettavuus eri liikennemuodoilla. Tässä on syytä tehdä reaalipolitiikkaa ja huolehtia keskustan saavutettavuudesta niin yksityisautoilla, joukkoliikenteellä kuin kevyelläkin liikenteellä.
Elinvoima lisääntyy myös yhteisen tekemisen kautta, tästä hyvänä esimerkkinä keskustan yritysten yhteinen yhdistys Turku Center, joka yhdistää keskustan toimijat ja samalla kehittää keskustaa yhdessä kaupungin kanssa.
Yllä esitettyjen elinvoimaa lisäävien toimenpiteiden lisäksi voimme myös jokainen tehdä arvovalintoja oman kulutuskäyttäytymisemme osalta. Mennään ostoksille Turun keskustaan. Esimerkiksi kauppahalli, torikauppa, pienet kivijalkakaupat ja ravintolat tykkäävät, että niitä käytetään.
Niko Aaltonen
kaupunginvaltuutettu ja kaupunginhallituksen jäsen (kok)
Turku