Kokoomusklubissa keskusteltiin urheilupolitiikasta – Kalmari panostaisi lapsiin ja nuoriin
Julkaistu 9 vuotta sitten · 27.11.2015 · Suvi Uusitalo
Kokoomuksen Turun aluejärjestön ja Suikkilan Kokoomuksen järjestämässä Kokoomusklubissa keskusteltiin torstaina 27.11. urheilupolitiikasta.
– Hallituksen hanke, jossa lisätään tunti lisää liikuntaa koulupäiviin, antaa meille Turussa paljon mahdollisuuksia, tilaisuudessa alustamassa ollut Turun liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari sanoi.
Lokakuussa liikuntajohtajana aloittaneen Kalmarin mukaan Turun on haettava noin miljoonan euron rahoitusta hallituksen Liikkuva koulu -kärkihankkeensa varaamasta potista.
Kalmari näkee, että liikunnallinen elämäntapa on tehokkainta juurruttaa lapsiin ja nuoriin jo koulussa. Hänen mukaansa Liikkuva koulu -hanketta viedään Turussa eteenpäin yhdessä sivistystoimialan kanssa.
– Totta kai kaikkiin ikäryhmiin on panostettava, mutta lapset voisivat olla erityinen kohderyhmä, Kalmari totesi.
Hänen mukaansa Turussa on isojen kaupunkien vertailussa hyvät liikuntamahdollisuudet. Erityisesti liikuntapaikkojen iltakäyttö on korkealla tasolla. Erityiset keskittymät ovat Kupittaa, Impivaara ja urheilupuisto.
– Niihin kannattaa panostaa myös jatkossa.
Kalmari kehuu myös Paavo Nurmi Games -konseptia.
– Näen, että se voi olla Turun urheilumaailman kärkihankkeita, joka auttaa myös muita lajeja ja projekteja. Se ei ole keneltäkään pois.
Kalmari nosti Turun valttina esiin myös muun muassa lyhyet välimatkat.
– Kun pääkaupunkiseudulla kulkemiseen menee 3-4 tuntia, Turussa välimatkat ovat lyhyitä ja harjoituspaikat lähellä toisiaan ja esimerkiksi kampusaluetta.
Turussa pian alkava liikuntaneuvojan tutkinto on tärkeä.
– Sillä saadaan ammatillista koulutusta liikunta-alalle, joka on ollut Turussa hieman puutteena.
Kokoomusklubin osallistujia puhuttivat muun muassa Impivaaran uimahallin käyttöaste ja aukioloajat sekä Kupittaalle tulossa olevan palloiluhallin harjoitteluvuorot. Kalmarin mukaan palaute ja kehitysideat esimerkiksi lippuvaihtoehdoista ja harjoitteluvuorojen jakamisesta ovat tervetulleita.
Myös entisten monta kertaa viikossa harjoittelevien urheilijanuorten syrjäytyminen aktiivivaiheen jälkeen herätti keskustelua.
– Ongelma on yleinen suomalaisessa liikuntakulttuurissa. Se on tunnistettu ja sitä yritetään taklata eri urheilutoimijoiden ja kuntien yhteistyöllä, Kalmari totesi.