Superbussi vai raitiotie?
Julkaistu 6 vuotta sitten · 12.2.2018 · villelaakso
Maanantaina 5.2. julkaistiin Turun alueelle suunnitellun superbussi/raitiotiehankkeen toisen vaiheen selvitys. Lausuntokierroksen jälkeen tulevana kesänä kaupunginvaltuuston on määrä päättää hankkeen toteutuksesta.
Hankkeen keskeisenä tavoitteena on parantaa koko kaupungin elinvoimaa ja ihmisten hyvinvointia (kaupunkikehitys). Tavoite on tärkeä ja hanke on tärkeää toteuttaa.
Taloudellisesti kyse on todella suuresta investoinnista. Selvityksen perusteella superbussi- ja raitiotievaihtoehtojen kokonaiskustannusero on valittavasta reitistä ja laskutavasta riippuen 102–212 miljoonaa euroa (superbussi n. 37–42 prosenttia raitiotien kokonaiskustannuksista). Kuten investointi, kustannuserokin on suuri.
Tähän asti raitiotietä on puollettu superbussia vahvempana kaupunkikehitysratkaisuna. Koska kyse on varsin suurista määristä rahaa, on äärimmäisen tärkeää keskustella perusteellisesti siitä, onko investointi juuri raitiotiehen kustannustehokkain tapa saavuttaa tavoiteltu kaupunkikehitysvaikutus. Keskustelussa tulee kiinnittää huomio ainakin seuraaviin asioihin:
Hankkeessa toteutetaan ennen kaikkea uusi joukkoliikenneratkaisu.
Superbussista/raitiotiestä puhutaan oikeutetusti kaupunkikehityshankkeena, mutta varmuudella sen myötä toteutuu nimenomaan uusi joukkoliikenneratkaisu. Kaupunkikehitysvaikutus on seurausta toimivasta joukkoliikenteestä ja sen uskottavuudesta. Valittavan ratkaisun tulee siis tehdä joukkoliikenteestä yhä houkuttelevampaa sekä lisätä sen käyttöä. Edistääkö raitiotie superbussiin verrattuna joukkoliikenteen käyttöä, ja jos edistäisi, onko edistys niin merkittävä, että sillä voidaan perustella raitiotien huomattavasti suurempi kustannus?
Superbussin / raitiotien tekninen toimivuus ja kapasiteetti mitataan pitkällä aikavälillä.
Superbussin toimivuuteen kohdistuu raitiotietä enemmän epäilyjä. Käsitykseni mukaan näin on esimerkiksi siksi, että sähköbussien tekniikka on uudehkoa ja kokemukset niistä vaihtelevat. ”Superbussi” ei kuitenkaan tarkoita tietynlaista bussia vaan muun muassa, että kuljetuskapasiteettia kasvatetaan bussien kokoa kasvattamalla ja antamalla bussille samat vahvat joukkoliikenne-etuudet kuin mitä saisi raitiotie. Itse bussi sinänsä voi toimia sähköllä, dieselillä tai vaikka kaasulla.
Teknologia kehittyy koko ajan niin sähköbussien kuin muunkin liikenteen osalta. Toisaalta selvityksessä käsitellyt liikenteen kasvuennusteet ja kapasiteetin tarve vaihtelevat. Tarkoituksenmukaista on keskustella laajasti eri teknologioista ja pyrkiä ratkaisuun, joka mahdollistaa kehittyvän teknologian hyödyntämisen ja kuljetuskapasiteetin lisäämisen tarvittaessa.
Hankkeen onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti joukkoliikenteen kokonaisvaltainen kehitys.
Turun kaupungin tulee tehdä itsenäinen ja rohkea ratkaisu, joka palvelee juuri Turun väestömäärää, kaupunkirakennetta sekä kaupunkiseudun kasvuodotuksia. Superbussi/raitiotieratkaisu ei nykysuunnitelman mukaan kata koko kaupunkia eikä se silloin yksinään ratkaise joukkoliikenteen houkuttelevuutta eikä toimivuutta. Toimiva joukkoliikenne edellyttää välinevalinnasta riippumatta riittävää vuorotiheyttä ja liityntälinjoja, vähintään koko nykyisellä FÖLI-alueella. Raitiotien edellyttämällä rahamäärällä voitaisiin panostaa laajasti koko kaupungin joukkoliikenteeseen.
Toisaalta kaupungin taloudelliset resurssit ovat rajalliset ja tärkeitä kaupunkikehitykseen vaikuttavia investointikohteita, kuten kouluja, on paljon. Valinta superbussin ja raitiotien välillä tulee tehdä tarkasti sen mukaan, mikä on kaupungin joukkoliikenteen ja kaupunkikehityksen kannalta kokonaistaloudellisesti perustelluin ratkaisu.
Anu Perho (kok)
puheenjohtaja, Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta