Anu Perho: Superbussi on myös arvovalinta
Julkaistu 7 vuotta sitten · 22.3.2017 · villelaakso
22.3.
Turussa on suunniteltu ja valmisteltu merkittävää joukkoliikenneuudistusta, jonka vaihtoehtoina ovat niin kutsuttu superbussi ja raitiotie. Turun raitiotien yleissunnitelman tarkennus valmistunee vuoden lopussa.
Raitiotieverkon rakentamisen kustannukset erilaisine investointeineen, tutkimuksineen ja esimerkiksi palkkakuluineen on 4.12.2014 päivätyssä VTT:n asiakasraportissa arvioitu yhteensä 432 327 000 euroon ja superbussin kustannukset 217 143 000 euroon. Kustannusarvioissa on siis yli 200 miljoonan euron ero.
Ekologisesti raitio- ja superbussivaihtoehtojen vaikutukset ovat käsitykseni mukaan samankaltaiset, molemmat toimisivat sähköllä. Koska bussi ei edellytä maan aukaisemista ja esimerkiksi arkeologisia ja muita kaivuutöitä, superbussin toteuttaminen olisi huomattavasti helpompaa ja aiheuttaisi vähemmän muutoksia kaupungin infraan superbussiverkoston rakentamisvaiheessa. Raitiovaunun tulee kulkea siinä mihin raide asetetaan, bussilinjoja on haluttaessa paljon edullisempaa ja vaivattomampaa myös lisätä tai poistaa.
Edellä sanotun perusteella tuntuu minusta selvältä, että Turun tulisi valita superbussi raitiotien sijaan. Vaikka valtion rahoitusosuus (tavallisesti noin 30 prosenttia) otettaisiin huomioon, Turulle jäisi viitatun laskelman mukaan superbussivaihtoehdossa noin 150 miljoonaa euroa vähemmän rahoitettavaa.
On selvää, että tätä laskennallista 150 miljoonaa euroa ei sellaisenaan ole nyt budjetissa odottamassa sijoittamista, mutta mikäli päättäjät katsovat, että Turulla on varaa – joko laina- tai olemassa olevalla rahalla – käyttää tällainen määrä valitsemiinsa rahoituskohteisiin, bussin ja raitiotien välillä tehdään minusta arvovalinta. Silloinkin, jos raitiotieverkon sijaan rakennettaisiin superbussiverkosto ja hankkeen laskennallinen säästö olisi ”vain” 100 miljoonaa, se voisi tarkoittaa esimerkiksi seuraavia:
noin 54 miljoonalla eurolla palkataan Turun kouluihin sataviisikymmentä koulunkäynninohjaajaa kymmeneksi vuodeksi (jos palkka sivukuluineen olisi 3 000 e /kk)
noin 20 miljoonalla eurolla palkataan 30 opinto-ohjaajaa yläkouluihin ja toiseen asteen kouluihin kymmeneksi vuodeksi (jos palkka sivukuluineeen olisi 5 500 e /kk)
ja vielä noin 26 miljoonalla eurolla palkataan 48 lastentarhanopettajaa kymmeneksi vuodeksi (jos palkka sivukuluineen olisi 4 500 e/kk)
Ylläsanotut esimerkit ovat tottakai pelkistyksiä ja vain suuntaa-antava esitys siitä, miten varoja voidaan käyttää. Palkkakulujen arviot olen perustanut karkeaan keskimääräiseen arvioon ottaen huomioon erilaiset kokemus-, koulutus- ja ikälisät sekä että palkat etenkin matalimmissa palkkaluokissa voivat nousta ja että lomautuksia ei tehdä.
Joukkoliikennehankkeen valmistelussa on tähän asti ajettu vahvasti raitiotietä. Käsitykseni mukaan raitiotievaihtoehdon suosio perustuu paljon ajatukseen, että raitiotieverkko tukisi paremmin ja pysyvämmin kaupunkirakennetta ja suunnittelua sekä käsitykseen, että raitiotien imago ja houkuttelevuus on superbussia parempi. En pysty näitäkään ajatuksia itse aivan allekirjoittamaan. Turku voi halutessaan vaikuttaa muun muassa kaavoituksella siihen, mihin suuntaan ja millä tavoin kaupunkirakentaminen kehittyy ja minne rakentaminen keskittyy. Mitä tulee houkuttelevuuteen, eikö Turun vetovoimaa lisäisi ennen kaikkea se, että Turku tekee rohkeasti edelläkäyviä ja kustannusviisaita päätöksiä, joissa korostuu ihmisten ja perheiden hyvinvointi?
Mikäli varoja on jaettavana, Turku voi panostaa esimerkiksi kasvatukseen ja sivistykseen kalliin raitiotiehankkeen sijaan.
Anu Perho
Kirjoittaja on Turun Kokoomuksen kuntavaaliehdokas