Matti Aalto-Setälä: Me emme rakenna Turkua seuraavaa vaalikautta varten. Me rakennamme Turkua seuraavia vuosikymmeniä varten.
Julkaistu 2 viikkoa sitten · 19.2.2026 · konsta
Puhutaanpa hieman kaupunkikehityksestä. Olen istunut puoli vuotta kaupunkiympäristölautakunnassa. Se on mielenkiintoinen lautakunta, jossa määritellään, miltä Turku näyttää ja tuntuu tulevaisuudessa. Teemme päätökset ammattitaitoisten viranhaltijoiden esitysten pohjalta. Emme kuitenkaan pääse arvioimaan päätöksiämme kovin nopeasti, sillä niiden vaikutukset eivät näy ihan heti.
Kaavoitus, liikenne, maankäyttö ja infrastruktuuri eivät ole vain yhden vaalikauden päätöksiä, vaan 30–50 vuoden, jopa 100 vuoden linjauksia. Tänään tekemämme päätökset näkyvät kaupunkikuvassa vielä silloin, kun emme enää ole päättämässä mitään. Teemme päätöksiä seuraavia sukupolvia varten.
Opimme historiasta jotain kiinnostavaa. Monet ratkaisut, joita aikanaan epäiltiin, ovat tänään itsestäänselvyyksiä. Uudet asuinalueet, kulttuurikohteet, kehittyneet liikenneratkaisut. Isot ja riskialttiit päätökset tuntuvat nyt järkiratkaisuilta.
Otetaanpa pari esimerkkiä kaupunkikehityksestä 1990-luvulta. Ensimmäisenä Bilbao, kilpailukykyään menettänyt teollisuuskaupunki. Työttömyys oli korkea ja keskusta rapistui. Kaupunki päätti investoida massiivisesti kulttuuri- ja kaupunkikehityshankkeeseen: Guggenheim-museoon ja sitä ympäröivään alueeseen. Hanke oli kallis, sitä kritisoitiin voimakkaasti ja sitä pidettiin riskialttiina imagoprojektina.
Tänään “Bilbao-efekti” on käsite. Museo ja sen ympärille rakennettu uusi kaupunkirakenne muuttivat koko kaupunkikehityksen suunnan. Matkailu moninkertaistui, investoinnit lisääntyivät ja kaupunki löysi uuden identiteetin. Se, mikä aluksi nähtiin riskinä ja kulueränä, nähdään nyt käännekohtana.
Toisena esimerkkinä Kööpenhamina. Kaupunki investoi voimakkaasti satama-alueiden uudistamiseen ja kaupunkirakenteen tiivistämiseen veden äärellä. Tässäkin moni piti hankkeita kalliina ja vähintääkin turhina. Nyt Kööpenhaminan rantavyöhykkeet ovat kaupungin vetovoimaisimpia alueita, ja investoinnit ovat maksaneet itseään takaisin maankäyttötulojen ja yritystoiminnan kautta. Näitä päätöksiä ei tehty seuraavaa budjettikautta vaan seuraavia sukupolvia varten.
Kaupungit kilpailevat keskenään. Osaajat, yritykset ja investoinnit valitsevat ympäristön, jossa on ennustettavuutta, toimivaa infrastruktuuria ja selkeä kehityssuunta. Kaupunki ei voi vain reagoida, sen täytyy näyttää suuntaa.
Tulevaisuuteen katsova infrastruktuurin suunnittelu luo pitkäjänteistä arvoa. Kun ympäristö kehittyy, tonttien arvo nousee. Yritykset sijoittuvat sinne, missä liikkuminen on sujuvaa ja kaupunkirakenne tiivistyy hallitusti. Kaupunki saa tuloja kasvun kautta. Taloudellinen vastuullisuus ei tarkoita investointien välttämistä. Usein vastuullisuus tarkoittaa sitä, että tehdään ratkaisuja, joiden hyödyt näkyvät vasta myöhemmin.
Samaan aikaan maailma muuttuu. Ilmastokysymykset tulevat koko ajan tärkeämmiksi eikä niitä enää kukaan järkevä ihminen sivuuta. Kaupunkien rooli on tässäkin ratkaiseva. Liikkuminen, maankäyttö ja energiatehokkuus määrittävät millaisella päästöpolulla etenemme.
Meidän tehtävämme ei ole ratkaista vain tämän päivän huolia, vaan katsoa pidemmälle. Työministeri Matias Marttinen totesi fiksusti Kokoomuksen strategiapäivillä näin: “Suomen pitää valita joko uudistava, rohkea linja tai taantumuksellinen linja.”
Minkälaisen linjan me haluamme Turulle? Katsommeko neljän vuoden päähän vai vuosikymmenien päähän?
Matti Aalto-Setälä (kok.)