Käytössäsi on vanhentunut internet-selain. Varmista paras suorituskyky päivittämällä selaimesi. Voit tarkistaa selaimesi version osoitteessa WhatBrowser.org.

Ville Valkonen: Miten rakentaminen ja veroaste liittyvät toisiinsa?

Julkaistu 1 kuukausi sitten · 18.6.2024 · jonna

Julkaistu Turun Sanomissa 17.6.2024

Kannattaako kasvaa? Silloin tällöin joku kaupunkilainen kysyy, mitä hyötyä nykyisille asukkaille on kaupungin kasvusta. Miksi esimerkiksi Turun kannattaa tavoitella kasvua – kaavoittaa ja rakentaa? Eikö kaupunki voisi vain pysyä ennallaan?

On sanomatta selvää, että mainittuun ajatteluun liittyy paljon ongelmia. Usein kaupunki, joka ei kasva, on kutistuva kaupunki. Tuskin kukaan toivoo muun muassa tyhjentyviä katuja ja kauppoja, laskevia asuntojen hintoja tai suljettuja ravintoloita.

Kaupunkikehitys mahdollistaa myös viihtyvyyden parantamisen. Entisiä teollisuusalueita voidaan uudistaa, jolloin niihin saadaan kotien lisäksi parhaimmillaan myös vehreyttä ja eloa uusien palvelujen muodossa. Kakola on hyvä esimerkki kaupunkikehityksestä, jossa entinen kolkko alue muutetaan vetovoimaiseksi asuin- ja palvelualueeksi. Samoin Pääskyvuoren rinteessä on entiselle sotilasalueelle rakennettu uusia koteja luonnonläheiseen ympäristöön ja avattu aluetta kuntopoluille.

Kaupunkikehityksellä on monia vaikutuksia esimerkiksi palvelujen laajentumiselle ja työmahdollisuuksien lisääntymiselle, mutta sillä on myös suoria taloudellisia hyötyjä turkulaisille. Kasvun perusteluja onkin hyvä tarkastella kunnan talouden näkökulmasta.

Kaupunkien rahoituspohja on vastikään muuttunut merkittävästi. Sote-uudistuksen jälkeen reilu kuudesosa kaupungin menoista rahoitetaan jollain tapaa rakennuksilla tai rakentamisella. Tulonlähteitä ovat kiinteistövero, tonttien ja rakennusten vuokrat, kaavoituksen yhteydessä kerättävät maankäyttömaksut sekä erilaisten vanhojen kiinteistöjen myynnistä saadut tulot. Pelkästään kiinteistöverotuotto on Turussa yli 80 miljoonaa euroa, kun veroja kerätään yhteensä reilut 550 miljoonaa. Lisäksi rakentamisella on yhteys yhteisö- ja kunnallisverokertymiin, koska toimialan yrityksiä ja niiden työntekijöitä verotetaan.

Näillä kerätyillä euroilla rahoitetaan tärkeitä palveluja. Asukasluvun kasvu lisää palvelutarvetta, mutta ei samassa suhteessa kuin tuloja – kunhan kasvu on fiksusti suunniteltua.

Uusien alueiden kehittäminen toki maksaa lyhyellä aikavälillä, koska kaupungin tulee järjestää kaupunki-infrastruktuuri kuten tiet, sähkö, vesi ja viemärit. Tämä kaupunki-infran rakentaminen kuitenkin maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti vuosikymmenien varrella. Mitä tahansa kaupungin omaa rakentamista tämä ei tietenkään perustele, vaan investointien tulee liittyä kasvuun ja tulonmuodostukseen ollakseen kannattavia. Vanhojen alueiden täydennysrakentaminen on uusia alueita kustannustehokkaampaa, koska infra on jo valmiina.

Kaupungin merkittävin tulonlähde on edelleen ansiotuloista maksettava kunnallisvero. Se kohdistuu työ- ja eläketuloihin. Kuten tiedettyä, työn verotus on haitallisinta verotusta, koska tarvitsemme työtä ja verotus vähentää sen kannustimia.

Kokoomus pitää ehdottoman tärkeänä, että turkulaisten kunnallisveroa ei kiristetä. Se olisi pois ihmisten kukkarosta ja rankaisisi työnteosta – sekä ajaisi ihmisiä naapurikuntiin tai pahimmassa tapauksessa pk-seudulle asti. Helsingissä kunnallisvero on vain 5,3 %, Naantalissa 6,4 % ja Turussa 6,9 %. Kunnallisveron nousupaineiden ehkäisyssä kasvulla ja rakentamisella on tärkeä rooli.

Kaupungin kannattaa kasvaa suunnitellusti ja harkitusti mutta kunnianhimoisesti. Kasvu ja kehitys voivat johtaa kauniimpaan, toimivampaan ja vauraampaan kaupunkiin. Se on nykyisten ja tulevaisuuden turkulaisten etu.

Ville Valkonen

Kansanedustaja (kok)

Valtiovarainvaliokunnan verojaoston puheenjohtaja

Turun apulaispormestari (kaupunkiympäristö) 2021–2022