Veera Sahlberg: Peruskoulu rakentaa tulevaisuuden uskoa – oppeja Rinkebystä
Julkaistu 1 kuukausi sitten · 11.4.2026 · konsta
Lasten ja nuorten lautakunta vieraili Tukholmassa Rinkebyn alueella tutustumassa kouluihin ja kuulemassa koulutuksen kehittämisestä. Alue tunnetaan sosioekonomisista haasteista, ja oppilaista noin 95 prosenttia on monikielisiä. Silti keskustelun ydin ei ollut ongelmissa, vaan arjen ratkaisuissa: miten koulu rakentaa tulevaisuuden uskoa ja vahvistaa elämän perustaitoja jokaiselle lapselle.
Rinkebyssä rehtorien viesti oli selkeä: koulun tärkein tehtävä on auttaa oppilaita uskomaan tulevaisuuteen – ja antaa koulutus, joka auttaa saavuttamaan sen. Tämä ajatus on ajankohtainen myös Suomessa. Uutiset kertovat lasten ja nuorten heikentyneestä tulevaisuudenuskosta, oppimistulosten laskusta ja perustaitojen rapautumisesta. Peruskoululla on keskeinen rooli suunnan muuttamisessa.
Tuore nuorisobarometri vahvistaa huolen. Nuorten usko tulevaisuuteen on heikentynyt, ja tulevaisuus näyttäytyy monelle epävarmana. Asiantuntijat ovat korostaneet, että tulevaisuudesta tulisi puhua ratkaisukeskeisesti ja vahvistaa kokemusta siitä, että siihen voi vaikuttaa. Peruskoulun tärkein tulevaisuusteko on perustaitojen vahvistaminen. Tulevaisuuskasvatus ei ole erillinen oppiaine, vaan se rakentuu siitä, että lapsi oppii lukemaan, laskemaan ja uskomaan omaan pärjäämiseensä.
Rinkebyssä työ alkaa perusasioista. Alemmilla luokilla keskitytään määrätietoisesti lukemiseen, matematiikkaan, turvallisuuden tunteeseen ja siihen, että jokainen oppilas kokee onnistuvansa. Ajatus on yksinkertainen: kun lapsi oppii lukemaan ja laskemaan, hän saa välineet ymmärtää maailmaa ja rakentaa omaa tulevaisuuttaan. Uuden oppiminen rakentuu aina jo opitun päälle, ja siksikin perustaidot ja -tiedot ovat oleellisen tärkeitä.
”Oppitunti on pyhä”, opettajat ja rehtorit toistivat. Opetusta ei häiritä ylimääräisillä vierailuilla, ja tunnilla on selkeä rakenne. Oppilaat tietävät, mitä heiltä odotetaan, eikä odotuksia lasketa. Kaikkien oletetaan oppivan, ja jos oppilas jää jälkeen, hän saa lisää opetusta.
Huomio pidetään olennaisessa. Jos kaikkea ei ehditä tehdä, priorisoidaan lukeminen ja laskeminen. Kielten ja matematiikan opetuksessa luokassa on usein kaksi opettajaa, ja muutenkin paikalla on useampi aikuinen. Kouluissa on kirjastot, joita käytetään aktiivisesti. Hyvää käytöstä edellytetään, ja siihen puututaan jämäkästi mutta lasta kunnioittavasti.
Rinkebyssä opettajat ja rehtorit painottivat myös lasten ja perheiden aitoa kohtaamista. Oppilaat toivotetaan aamuisin tervetulleiksi, ja samalla voidaan kohdata lapsia kouluun saattelevia vanhempia. Koulun tilat ovat käytössä myös koulupäivän jälkeen järjestöille ja perheille. Koulu toimii yhteisön keskuksena, joka tukee lapsen arkea ja vahvistaa kokemusta siitä, että jokainen kuuluu joukkoon.
Turussa olemme segregaatiokehityksessä aivan eri vaiheessa kuin Rinkebyssä, ja meillä on edelleen mahdollisuus ehkäistä koulujen eriytymistä ennakoivilla päätöksillä. Näistä on syytä käydä aktiivista keskustelua. Samalla on huolehdittava peruskoulun ydintehtävästä: jokaisen lapsen kiinnittymisestä kouluun. Jokaisen tulee saada riittävät perustaidot, oikea-aikaista tukea ja myös riittävästi haastetta kehittyäkseen. Kun kokemus omasta pärjäämisestä vahvistuu, vahvistuu myös luottamus tulevaisuuteen.
Veera Sahlberg, kaupunginvaltuutettu (kok.)