Sini Ruohonen: Raitiotie on luontevaa jatkumoa Turun kehitykselle
Julkaistu 4 viikkoa sitten · 21.4.2026 · konsta
Raitiotie on kertainvestointina merkittävin ja perusteellisimmin selvitetty hanke Turun historiassa. Valmisteluaineisto antaa poikkeuksellisen hyvän kuvan raitiotien vaikutuksista kaupungin kehitykseen ja talouteen.
Turun historia auttaa ymmärtämään raitiotie-esityksen taustaa. 2000-luvun alussa meitä turkulaisia oli 175 000, ja näkymät olivat epävarmat. Tuolloin pohdittiin, löydämmekö kasvun avaimet vai ajaudummeko näivettymisen tielle. Jopa päiväkotirakentaminen oli jäässä.
Nyt Turun väkiluku on ylittänyt 210 000 asukkaan rajan, ja kasvu on viime vuosina ollut poikkeuksellisen vahvaa. Ydinkaupunkiseudulla asuu jo reilusti yli 300 000 ihmistä. Väestönkasvu ei ole kuitenkaan itseisarvo, vaan lähinnä merkki vetovoimasta. Olennaista on, menestyvätkö nykyiset yritykset ja syntyykö uusia yrityksiä. Vain näin asukkaillamme on työpaikkoja.
Olemme oppineet, että kaupungin elinvoimaisuus edellyttää uskallusta investoida. Jokirannan ja keskustan uudistuminen, Kupittaa-Itäharjun kehitys, Linnakaupungin muutos, uusi satamaterminaali sekä osallistuminen Länsirataan ovat kaikki satojen miljoonien panostuksia Turun tulevaisuuteen. Raitiotie on varsin luonteva jatkumo aiemmille päätöksille.
Kaupungin investoinnit infrastruktuuriin ovat vahva viesti markkinoille: yksityinen pääoma sijoittuu niihin kaupunkeihin, jotka osoittavat uskovansa itseensä. On mainittava sekin, että raitiotie tuo noin 2000 suoraa ja 5000 välillistä henkilötyövuotta. Nyt jos koskaan näitä työpaikkoja Turkuun tarvitaan.
Siinä missä 1970-luvun kaupungistuminen perustui autoiluun ja oman aikakautensa lähiörakentamiseen, nyt täydennämme kaupunkirakennetta ja monipuolistamme liikkumistapoja. Jatkossakin omalla autolla liikutaan silloin, kun työssäkäynti, asiointi tai harrastusmenot sitä vaativat. Yhä useammalle kaupunkilaiselle tarjoutuu kuitenkin vaihtoehto. Tarvitsemme henkilöautoliikenteen rinnalle luotettavan ja kätevän raitiotien, hyvin palvelevan bussiverkoston sekä turvalliset pyöräilyväylät.
Mutta miksi raitiotietä kutsutaan kaupunkikehityshankkeeksi? Se lisää suunnitelmallisuutta ja ohjaa kasvuamme hallitusti. Pistemäisen täydennysrakentamisen ja tiivistämiseen sijaan, osaammekin ennakoida kysyntää ja tarjontaa. Raitiotie toimii rakentamisen magneettina. Radan varrelle keskittyvä rakentaminen mahdollistaa väljyyttä toisaalle. Asumiselle löytyy edelleen erilaisia, omaleimaisia ympäristöjä, mikä on Turun ja koko seudun vahvuus.
Raitiotien ensimmäinen linja Linnakaupungista keskustan kautta Kupittaalle ja Varissuolle on kaupungin keskeisten toimintojen selkäranka. Sen varrelle sijoittuvat kymmenet tuhannet asukkaat ja työpaikat, korkeakoulut, sairaala, ydinkeskustan palvelut ja elämykset sekä satama. Arvioiden mukaan vuoteen 2050 mennessä noin 30 prosenttia turkulaisista, 46 prosenttia työpaikoista ja 42 prosenttia asuntorakentamisesta sijoittuu kävelyetäisyydelle pysäkeistä. Ratkaisu palvelee merkittävää osaa kaupungista ja vastaa kasvavaan liikkumistarpeeseen.
Rakentamisaikaisia haittoja ei pidä vähätellä, mutta urakassa on myös hyvä puoli. Raiteiden rakentamisen yhteydessä katuympäristöä uudistetaan kokonaisvaltaisesti 12 kilometrin matkalla. Jatkuvien, pitkittyneiden katuremonttien sijaan, saadaan infra kuntoon kymmeniksi vuosiksi.
Lopulta kyse on Turun uudistamisesta. Olemmeko toimiva, houkutteleva ja kiinnostava kasvun paikka vai jäämmekö fundeeraamaan tulevaisuuttamme? Päätöksentekokyky mitataan nyt. Raitiotien puolesta puhuvat ennen kaikkea tulevaisuuden tarpeet, mutta myös tämän päivän todellisuus.
Sini Ruohonen
Apulaispormestari (kok.), kaupunkiympäristö
sini.ruohonen@turku.fi
+358 44 538 8786