Sini Ruohonen: Kotouttamiseen on löydettävä uusia tapoja – nämä ovat Turun kotouttamiskokeilun tavoitteet ja toteutusmahdollisuudet
Julkaistu 1 kuukausi sitten · 6.11.2024 · jonna
Julkaistu Turun Sanomissa 6.11.2024
On tärkeää löytää uusia tapoja maahanmuuttajien kotoutumiseen ja integraatioon. Kokeilujen avulla huomataan, mikä toimii ja ei toimi ja mitä voisi tehdä paremmin.
Turun valtuustoryhmien talousarvioneuvottelujen pohjalta kirjattiin yhteisesti näin: ”Käynnistetään kotoutumiskokeilu, jonka tavoitteena on ehkäistä segregaatiota tarjoamalla erityisesti vanhemmille, joilla on heikko suomen tai ruotsin kielen taito, mahdollisuus osallistua varhaiskasvatus- ja peruskouluikäisten lastensa varhaiskasvatus- ja koulutyöhön.”
Väärinymmärrysten välttämiseksi avaan tässä kirjoituksessa kokeilun tavoitteita ja mahdollisia toteuttamismuotoja.
Tämän kokeilun ja muunkin kotouttamistyön tavoite on lisätä maahanmuuttajien kielitaitoa ja valmiuksia integroitua yhteiskuntaan. Yhtenä kompastuskivenä on koulujärjestelmämme vieraus ja sen myötä maahanmuuttajavanhempien heikot valmiudet tukea lastensa koulunkäyntiä.
Monet maahanmuuttajavanhemmat ovat käyneet koulua aivan toisenlaisessa ympäristössä, jos ollenkaan. Kun vielä kielitaitokin on heikko, vanhemmilla saattaa olla hyvinkin väärä käsitys siitä, mitä suomalaisessa koulussa tapahtuu, mitä siellä opetetaan, millaisia sääntöjä noudatetaan, millainen asema opettajalla on, mitkä ovat yhteisesti sovitut käytännöt, mitä odotuksia oppimisen suhteen on, miten oppimista arvioidaan ja millaisia mahdollisuuksia kouluttautuminen Suomessa tarjoaa.Kun vanhemmat saadaan paremmin ymmärtämään suomalaisen koulujärjestelmän ja opettajien työn tarkoitus, he sitoutuvat lastensa koulutyöhön ja ovat siinä tukena. Päästäksemme tähän tavoitteeseen olisi hyvä löytää tapa tutustuttaa maahanmuuttajavanhempia suomalaiseen varhaiskasvatukseen tai koulutyöhön.
Budjetin yhteydessä oleva kirjaus jatkuukin siis seuraavasti: ”Erityisesti vanhempia, joilla on heikko suomen- tai ruotsinkielentaito, rohkaistaan osallistumaan päiväkodin ja koulun arkeen ja soveltuvin osin myös opetukseen lapsensa rinnalla.”
Sen lisäksi, että tavoitellaan vanhempien tutustumista koulutyöhön, saavutetaan vanhempienkin osalta oppimista. Kirjaus jatkuu näin: ”Kokeilun tarkoituksena on tukea vanhempien kieli- ja viestintätaitojen, matemaattisten perustaitojen sekä suomalaisessa yhteiskunnassa tarvittavien taitojen oppimista tähdäten kotoutumiseen opiskelu- ja työelämän kautta.”
Opettajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten työ Turussa ei kokeilun myötä vaarannu.
Tästä kirjauksesta on saattanut syntyä käsitys, jonka mukaan luokanopettajille tulisi kokeilun myötä annettuna uusia aikuisoppilaita luokkaan opetettavaksi. Näin emme ole ajatelleet. Kokeilua ei toteuteta sattumanvaraisesti eikä koko kaupungin laajuisesti, vaan valmistelun pohjalta muodostaen ryhmä tai ryhmät, jossa opetusta annetaan kotouttamiskokeilun mukaisesti. Kyse on erillisestä hankkeesta eikä sivistyksen palvelualueen tai opettajien työn kokonaisvaltaisesta mullistuksesta.
Yksi malli on Vantaalta: ”S2-valmentajan ohjauksessa vanhemmat oppivat suomen kieltä toiminnallisesti sekä tutustuvat alueeseen, sen palveluihin sekä suomalaiseen yhteiskuntaan ja koulutusjärjestelmään. Tavoitteena ovat opinnot ja työelämä. Osan viikosta vanhemmilla on mahdollisuus osallistua alaluokkien opetukseen tai varhaiskasvatuksen lapsiryhmien toimintaan. Osallistumalla perusopetukseen sekä varhaiskasvatuksen toimintaan vanhemmat oppivat lisää suomen kieltä päivittäisissä kohtaamisissa niin lasten kuin aikuisten kanssa. Lisäksi ymmärrys kasvatusalasta ja työn merkityksellisyydestä lisääntyy.”
Vanhempien opiskelu on Vantaan mallissa ryhmän omaa toimintaa ja tutustuminen koulu- ja päiväkotitoimintaan sekä suomalaiseen yhteiskuntaan tapahtuu suunnitelmallisesti yhdessä kotouttamistyön asiantuntijoiden kanssa. Hankkeesta on saatu hyviä tuloksia ja sitä on päätetty pilotoinnin jälkeen jatkaa.
Virheellinen käsitys on saattanut syntyä myös siitä, että vanhemmat voisivat osallistua opetustyöhön tai olla apukäsinä päiväkodissa. Tätä emme aja. Ammattilaiset vastaavat jatkossakin kasvatus- ja opetustyöstä ja myös avustajat ovat palkattua henkilöstöä.
Sen sijaan se, mitä voimme kokeilun myötä saavuttaa, on kokeiluun osallistuvien maahanmuuttajavanhempien kiinnostus hakeutua töihin kouluihin ja päiväkoteihin. Henkilöstöstä on pulaa ja tarvitsemme yhä enemmän monikielisiä avustajia ja hoitajia. Tutustuminen päiväkotien ja koulujen arkeen voi hyvinkin lisätä maahanmuuttajien työllistymistä tällä sektorilla.
Valtuustoryhmien kirjauksen pohjalta Turussa kotouttamisen ammattilaiset valmistelevat toivottavasti hallintorajat ylittäen yhdessä kasvatuksen ja opetuksen palvelualueen kanssa kokeilusta mallin. Pilotointiin haetaan verrokkikaupunkien lailla hankerahoitusta valtiolta ja se voidaan pilotoinnin jälkeen vakiinnuttaa osaksi kotouttamisohjelmaamme.
Opettajien ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten työ Turussa ei kokeilun myötä vaarannu. Kokeiluun osallistuvat yksiköt, luokat ja ryhmät opettajineen ja kasvattajineen valitaan ja muodostetaan tarkoituksenmukaisesti valmistelun pohjalta. Myös seuranta toteutetaan suunnitelmallisesti, jotta tuloksia voidaan arvioida.
Toivottavasti opetus- ja kasvatusalan ammattilaisten asiantuntemusta saadaan hyödyntää paljon valmistelussa, jotta onnistumme yhtä hyvin tai jopa paremmin kuin pääkaupunkiseudulla.
Sini Ruohonen
Turun Kokoomuksen ja KD:n valtuustoryhmän puheenjohtaja