Käytössäsi on vanhentunut internet-selain. Varmista paras suorituskyky päivittämällä selaimesi. Voit tarkistaa selaimesi version osoitteessa WhatBrowser.org.

Korhonen: Jokaisen nerous yhteiskunnan käyttöön

Julkaistu 6 kuukautta sitten · 6.1.2019 · villelaakso

-30 vuotta olin perinteinen luokanopettaja: rakastin kokeita, numeroita, todistuksia. Noin viisi vuotta sitten ymmärsin, että jokainen oppii eri tavalla ja koulun numerot eivät itse asiassa kerro paljoakaan. Ymmärsin myös, että kouluaineet eivät todellakaan kata enää yleissivistystä. Koulun antamat arvosanat määrittelevät liikaa ihmisen tulevaisuutta. Einstein sanoi, että jokainen lapsi on nero. Tarvitsemme jokaista neroa tulevaisuuden rakentamiseen, toteaa eduskuntavaaliehdokas Maarit Korhonen.

Maarit Korhonen on kirjoittanut kolme pamflettia koulun muutoksesta: Koulun vika? (2012), Herää, koulu! (2014) ja Kun koulu ei tajua (2016). Näiden ja kymmenien blogien ja kolumnien vuoksi hänet valittiin Vuoden luokanopettajaksi 2016.

-Sitran Uusi Koulutus-foorumissa (2014) ja Opetushallituksen Uusi peruskoulu-työryhmässä (2014-2016) olen saanut olla innostuneiden joukossa kehittämässä uusia konkreettisia keinoja koulun muutokseen. Jälkimmäisen ryhmän saavutukset odottavat uuden eduskunnan käsittelyä.

Viimeiset viisi vuotta Maarit on kiertänyt ympäri Suomea kouluttamassa opettajia uudesta opetussuunnitelmasta.

Työ ei tulevaisuudessa tule enää olemaan 40-vuotinen uraputki vaan ennemminkin 4 x 10 vuoden hyppely ammatista toiseen. Koulun pitää löytää jokaisesta monta lahjakkuutta, joita tarvitaan muuttuvassa maailmassa. Pitää osata myös työllistyä itse, koska robotiikka tulee viemään ison osan ammatteja. Oppitunneista pitää lohkaista aikaa myös luonteen kasvattamiseen. Ison-Britannian koulujen kärkihanke oli muutama vuosi sitten itsetunnon kohotus. Pitää oppia sinnikkyyttä, pitää oppia tekemään työtä. Positiivinen pedagogiikka on erittäin tervetullut meidän vähän kehuja antavaan kouluumme. Meillä on peruskoulussa yhdeksän vuotta aikaa löytää jokaisesta se hyvä.

Lapsi on uusi köyhä. Turkulainen lapsi käy jouluaattona lähikaupassa ostamassa kalapuikkoja ja paistaa ne jouluateriakseen. Häneltä puuttuu ruokaa, vaatteita ja turvallinen aikuinen. Hän tulee kouluun nälkäisenä: nälkäinen ruualle ja aikuisen läheisyydelle. Toinen alakoululainen sulkeutuu koulun vessaan ja yrittää nirhata ranteita auki. Tätä on koulun arki. Köyhiä lapsia on liikaa. Huonosti voivia lapsia vielä enemmän. Koulu ei selviydy tästä yksin.

20 vuotta sitten Suomeen tullutta perhettä kutsutaan edelleen maahanmuuttajataustaiseksi. Nimitys vaatii päivityksen. Luokassani oli 50 % maahanmuuttajataustaisia mutta kun poistin sieltä Suomessa syntyneet, jäi jäljelle 10%.

Asuinalueet ovat todella eriarvoisia. Asuntopolitiikan suurin tavoite olisi välttää yhden tuloluokan alueita.

-Olen koko ikäni ollut NNKY:n, yhden  maailman suurimmista naisjärjestöistä, jäsen. Jo 16-vuotiaana aloitin johtokunnassa ja 30-vuotiaan olin jo maailmanliiton hallituksessa. En olisi tässä ilman tuota naisjärjestön antamaa johtajakoulutusta. Kunnioitan naisia, joilla on rohkeutta olla ensimmäisiä siellä, missä naisia ei ole ennen nähty – lasikattojen rikkojia.

– Puhun lasten ja naisten tasa-arvosta, koulutuksen uudistuksen ratkaisevasta merkityksestä yhteiskuntamme menestyksessä sekä luonnonsuojelusta ja jakamistaloudesta.

Kotonani on katolla 12 aurinkopaneelia, mökillä kaksi. Vaihdoin autoni yhteiskäyttöautoon ja suojelin mökkimetsäni luonnonsuojelualueeksi.

Olen rohkea puhuja ja kirjoittaja. Uskallan sanoa mielipiteeni ja rakastan kunnon väittelyä. Eduskunnassa tarvitaan asiantuntijoita. Ei riitä, että heitä kuullaan. Olisi parempi, että he olisivat myös päätöksentekijöitä aikana, jolloin koulumaailma on historiansa suurimmassa myllerryksessä.

Lue lisää Maaritista nettisivuilta:
https://www.maaritkorhonen.fi/