Janne Uoti: Kevytyrittäjyys – uusi tapa työskennellä, mutta taloudellinen turva kaipaa selkeyttä
Julkaistu 1 viikko sitten · 29.11.2024 · konsta
Kevytyrittäjyys on tuonut työmarkkinoille joustavuutta ja mahdollisuuden kokeilla yrittäjyyttä matalalla kynnyksellä. Termi on kuitenkin alun perin laskutuspalveluiden luoma markkinointikäsite, eikä sen juridinen asema ole vieläkään selkeä. Oikeudellisesti katsottuna on olemassa vain työntekijöitä ja yrittäjiä – kevytyrittäjät jäävät näiden väliin. Tämä asettaa heidät eriarvoiseen asemaan, sillä kevytyrittäjät eivät automaattisesti saa samoja sosiaaliturvan etuja kuin palkansaajat tai perinteiset yrittäjät.
Kevytyrittäjyys yleistyi Suomessa 2010-luvulla, kun laskutuspalvelut tekivät oman työn myymisestä helppoa ilman Y-tunnusta tai yrityksen perustamista. Tämä työmuoto houkuttelee erityisesti luovilla aloilla ja konsultoinnissa työskenteleviä, ja siitä on tullut suosittu vaihtoehto perinteiselle palkkatyölle ja yrittäjyydelle. Vaikka kevytyrittäjyys tarjoaa monelle mahdollisuuden testata liikeideaansa tai ansaita lisätuloja, sen taloudellinen turva on puutteellinen. Tarvitsemme selkeitä uudistuksia, jotka tukisivat kevytyrittäjiä tässä työmuodossa, joka on tullut jäädäkseen
Eläketurvan puutteet vaikeuttavat kevytyrittäjiä
Yrittäjien eläkelaki (YEL) velvoittaa yrittäjät maksamaan eläkevakuutusta, jos heidän vuosityötulonsa ylittää 9 010,28 euroa (2024). Monet kevytyrittäjät jäävät kuitenkin tämän rajan alle, jolloin heiltä puuttuu kokonaan eläketurva. Tämä voi olla tilapäisesti lisätuloja hakeville hyväksyttävää, mutta pitkäaikaisessa kevytyrittäjyydessä se voi johtaa taloudellisiin ongelmiin, jos eläketurvaa ei ala kertyä.
Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat mahdollisia, mutta ne lisäävät kevytyrittäjän kustannuksia. Uudistuksilla tulisi varmistaa, että myös kevytyrittäjät pääsevät tasavertaiseen asemaan sosiaaliturvan osalta.
Kevytyrittäjien verotus kaipaa oikeudenmukaisuutta
Kevytyrittäjät maksavat tuloistaan palkkatulon verotuksen, mutta eivät ole oikeutettuja kaikkiin yrittäjävähennyksiin, kuten matkakulujen vähentämiseen. Tämä johtaa siihen, että kevytyrittäjien käteen jäävä osuus on usein pienempi kuin perinteisillä yrittäjillä. Lisäksi laskutuspalveluiden perimät maksut ja vakuutuskulut kasvattavat kevytyrittäjän kustannuksia entisestään.
Nykyiset verotuskäytännöt tekevät kevytyrittäjyydestä taloudellisesti haastavan. Verotuksen päivitykset ovat tarpeen, jotta kevytyrittäjyydestä tulisi aidosti kannattava työmuoto.
Kevytyrittäjillä puutteellinen sairaus- ja tapaturmaturva
Toisin kuin palkansaajilla, kevytyrittäjillä ei ole automaattista sairausajan palkkaa tai työnantajan tarjoamaa tapaturmavakuutusta. Tämä tekee sairaudesta tai loukkaantumisesta erityisen haastavaa kevytyrittäjille. Vaikka laskutuspalvelut tarjoavat usein lisämaksullisia vakuutuksia, niiden kattavuus vaihtelee, eivätkä ne aina vastaa palkansaajien turvaa.
Ratkaisuna voisi olla perustason sairaus- ja tapaturmaturva, joka tarjottaisiin ilman lisäkustannuksia. Tämä varmistaisi kevytyrittäjille automaattisen suojan.
Lisäksi tutkimustulokset vahvistavat huolen. Suomen Yrityskummit ry vaikuttavuustutkimuksessa (2024) nostettiin esiin Uusi Työ ry kyselyn tulokset, joiden mukaan 39 % kevytyrittäjistä kokee viranomaisten heikon tietämyksen kevytyrittäjyydestä yhdeksi suurimmista haasteista. Samaan prosenttilukuun ylsi myös epäselvyys sosiaaliturvasta. Tämä korostaa tarvetta lainsäädännön ja viranomaisohjeistuksen selkeyttämiselle.
Epäselvä työttömyysturva tuo riskejä kevytyrittäjille
Kevytyrittäjyyden ja palkkatyön välinen ero on usein epäselvä, mikä vaikeuttaa työttömyysturvan saamista. Työttömyyskassan jäsenyyden edellytys, vähintään 14 803 euron YEL-työtulo, on monelle kevytyrittäjälle vaikea saavuttaa. Tämän vuoksi he jäävät usein ansiosidonnaisen päivärahan ulkopuolelle.
Määräaikainen ja selkeästi säännelty työttömyysturva kevytyrittäjille voisi tuoda lisää turvallisuutta ja kannustaa joustaviin työelämän ratkaisuihin.
Kevytytyrittäjyys kuntoon: ratkaisut esiin
Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan uudistuksia, jotka parantavat kevytyrittäjien sosiaalista ja taloudellista asemaa. Tässä keskeiset ehdotukset:
· Työttömyysturvan selkiyttäminen: Määräaikainen työttömyysturva kevytyrittäjille toisi turvallisuutta ja tasavertaisuutta.
· Verotuksen yhdenmukaistaminen: Kevytyrittäjille tulisi tarjota mahdollisuus vähentää työskentelyyn liittyviä kuluja, mikä tekisi työmuodosta kannattavamman.
· Perustason sairausajan ja tapaturmaturvan tarjoaminen: Vähintään perusturva ilman lisämaksuja, jolloin kevytyrittäjät saisivat automaattisesti saman suojan kuin palkansaajat.
· Lainsäädännön selkeyttäminen: Kevytyrittäjyyden aseman tarkempi määrittely helpottaisi viranomaisten tulkintoja ja mahdollistaisi kevytyrittäjien sosiaaliturvan yhdenmukaistamisen.
Kevytyrittäjyys tuo Suomen työmarkkinoille joustavuutta ja uusia mahdollisuuksia. Nyt on aika tarjota tälle kasvavalle ryhmälle taloudellinen turva, joka vastaa nykypäivän työelämän tarpeita. Selkeillä uudistuksilla voimme tehdä kevytyrittäjyydestä aidosti kestävän vaihtoehdon, joka tukee työntekoa ja toimeentuloa. Kevytyrittäjyyden aika on nyt – ja niin on myös lainsäädännön uudistamisen.
Janne Uoti
Turun Kokoomuksen hallituksen jäsen