Käytössäsi on vanhentunut internet-selain. Varmista paras suorituskyky päivittämällä selaimesi. Voit tarkistaa selaimesi version osoitteessa WhatBrowser.org.

Ehdokaskynä Teija Tiusanen: Turun elinvoimaisuus ja sen asukkaiden hyvinvointi liittyvät vahvasti toisiinsa.

Julkaistu 1 viikko sitten · 7.3.2025 · konsta



Hyvinvointi, myös mielen hyvinvointi rakentuu kuntalaisten arjessa. Turussa on tärkeää miettiä, mitä voimme tehdä lisää, jotta turkulaiset pysyisivät mahdollisimman työ- ja toimintakykyisinä. TerveSuomi-tutkimuksessa vuosilta 2022-2023 itsensä yksinäiseksi tuntevien määrä ja psyykkisesti merkittävästi kuormittuneiden osuus on lisääntynyt Turussa merkittävästi. Turussa asuinalueiden välillä on eroja elintavoissa, koetussa terveydessä, mielenterveydessä, osallisuudessa, syrjinnän kokemuksessa ja työ- ja toimintakyvyssä.

Turussa liki 15% yli 20 vuotiaista kokee yksinäisyyttä melko usein tai jatkuvasti. Yksinäisyys voi liittyä masennukseen tai heikkoon itsetuntoon, mutta myös opiskeluvaikeuksiin tai uuteen elämäntilanteeseen. Taustalta voi löytyä uudelle paikkakunnalle muutto, avioero, työttömyys, puolison kuolema tai eläkkeelle jääminen. Yksinäisyyden kokemisen syynä on yleisimmin sosiaalisten suhteiden puute, oma toimintakyky tai koulukiusaaminen. Yksinäisyyden on todettu heikentävän terveydentilaa ja olevan riskitekijä syrjäytymiselle. Yksinäiset käyttävätkin sote-palveluita merkittävästi enemmän kuin muut saman ikäiset ja se voi olla myös hoitoon hakeutumisen perimmäinen syy.

Kaupungeista psyykkinen kuormittuneisuus on yleisintä Turussa. Yli 24 % aikuisista kokee merkittävää psyykkistä kuormittuneisuutta. Vähäisintä kuormittuneisuus on 65 vuotta täyttäneillä. Merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus tarkoittaa, että henkilöllö on elämänlaatua tai toimintakykyä heikentävä mieliala- tai ahdistuneisuushäiriö tai muu mielenterveyshäiriö. Mielenterveyshäiriöt ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä.

Monet yhteiskunnalliset ratkaisut voivat joko lisätä tai vähentää yksinäisyyttä ja kuormittuneisuutta. Lakisääteinen kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on toimintaa, jota tehdään kaikilla kaupungin hallinnonalaoilla.

Esiopetuksessa ja kouluissa tarjottavalla tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetuksella on merkittävä rooli yksinäisyyden ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisyssä ja koululaitos tarjoaa myös mahdollisuuden kaverisuhteiden solmimiseksi.

Kaavoituksella voidaan vaikuttaa rakentamiseen siten, että tulevaisuudessa rakennetaan paikkoja ja tiloja, joissa asukkaat voivat kohdata toisiaan. Erityisesti ikääntyneiden yhteisöllinen asuminen tarjoaa mahdollisuuden ehkäistä yksinäisyyttä. Kuntalaisten hyvinvointiin vaikutetaan merkittävästi lisäämällä asuinympäristön viihtyisyyttä ja turvallisuutta.

Kaupunki voi palveluillaan vaikuttaa asukkaiden yksinäisyyden kokemukseen ja hyvinvointiin vahvistamalla heidän osallisuutta tarjoamalla monipuolisia osallistumisen paikkoja. Yhteisöllisyyttä lisäävät yhdistysten ja seurojen tarjoamat erilaiset harrastusmahdollisuudet. Yhdistysten toiminnan jatkuvuus tulee mahdollistaa riittävien järjestöavustusten avulla. Kuntalaiset voivat vaikuttaa verovarojen käyttöön osallistuvan budjetoinnin muodossa ja sitä voidaan hyödyntää myös palveluiden suunnittelussa.

Kunnan tehtävä on päätöksillään myös vähentää syrjintää ja epätasa-arvoa ja siten lisätä asukkaiden hyvinvointia. Erityisesti elämässä tapahtuvien muutosten yhteydessä tulisi tukea asukkaita integroitumaan ja löytämään seuraa esimerkiksi harrastuspaikoissa, erilaisissa kohtaamispaikoissa ja tapahtumissa. Jotta hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö on mahdollisimman vaikuttavaa, tarvitaan tähän työhön kaupungin lisäksi hyvinvointialue, erilaiset yhdistykset ja seurat sekä seurakunnat.
Yhdessä tekeminen ja osallisuuden tunne lisää myös kaupungin elinvoimaisuutta.

Teija Tiusanen, kuntavaaliehdokas