Antti Oivanen: Suomen olympiamenestys ei ole huolenaiheista suurin
Julkaistu 4 kuukautta sitten · 9.8.2024 · jonna
Julkaistu Turun Sanomissa 9.8.2024
Olympialaiset lähenevät loppuaan, ja Suomen mitalisaldo näyttää tätä kirjoittaessa pyöreää nollaa. Valitettavasti tämä ei ole edes kovin suuri yllätys. Olympialaisissa kisaavat monessa lajissa maailman parhaat, joten kilpailu on armoton ja jo kisapaikka on kovan työn takana.
Suomi on pieni maa, joten pienestä joukosta pitäisi löytää suurimmat talentit, joilla on lisäksi halua panostaa urheilemiseen, ja ohjata heidät oikeiden henkilöiden valmennukseen. Ja tämän jälkeen antaa kaikki mahdollinen tuki ja luoda kunnon olosuhteet.
Pyörää ei niin sanotusti tarvitse keksiä tässäkään asiassa uudelleen. Suomesta löytyy osaamista ja osaajia, jotka olisivat valmiita tuomaan oman osaamisensa käytettäväksi. Mutta onko heitä edes yritetty saada mukaan talkoisiin?
En usko, että Suomessa olisi huonoja sukupolvia. Kyse on siitä, osataanko heitä valmentaa oikein ja saavatko he kaiken tarpeellisen tuen – mitä myös Ismo Lehkonen on ansiokkaasti tuonut esille muun muassa Kalju Corner -podcastissa.
Toinen iso kysymys on monipuolisuus. Pakotetaanko Suomessa valitsemaan lajien välillä liian aikaisin? Näen, ettei vielä 15-vuotiaan ole tarvinnut valita omaa lajiaan (jotkin lajit poikkeus), vaan siihen asti tärkeintä on ylipäätään liikkuminen ja se, että lapsi tai nuori nauttii siitä, mitä tekee.
Esimerkiksi tällä hetkellä moni urheilua harrastava nuori ei liiku edes liikkumissuositusten mukaan. Tämä on erittäin huono lähtökohta, jos tavoitteena on päästä lajissaan huipulle. Nuorten pitää saada riittävästi toistoja ja ylipäätään liikuntaa, jotta he jaksavat keskittyä uusiin asioihin eikä tarvitse aloittaa myöhemmällä iällä pohjien luomisesta.
Liian yksipuolinen treenaaminen ei kehitä, saatikka innosta nuorta riittävästi. Harrastaminen ei saa olla myöskään liian vakavaa liian aikaisin.
Olympiamenestys ei ole myöskään kaikki kaikessa. Tulevaisuuden kannalta on yhteiskunnalle huomattavasti tärkeämpää, että nuoret ylipäätään liikkuvat riittävästi. Sillä vältetään monet sairastapaukset ja pidetään ihmiset työkykyisinä pidempään.
Tällä hetkellä 7–15-vuotiaista nuorista ainoastaan 36 prosenttia saavuttaa liikuntasuositukset (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa Liitu-tutkimuksen tuloksia 2022). Tämä luku on paljon merkittävämpi kuin mitalien määrä arvokisoissa.
Jos nuori oppii aktiivisen elämäntavan, hän on todennäköisesti liikunnallinen ja aktiivinen myös aikuisena. Tutkimuksissa on todettu, että aktiivinen liikuntatapa jatkuu herkästi myös aikuisena, jos harrastaminen jatkuu vähintään lukioikään asti.
Kaikki eivät halua harrastaa tavoitteellisesti, ja onkin erittäin tärkeää, että heillekin löytyy tapoja harrastaa ja liikkua mieleisen lajin parissa. Tähän oikeastaan pohjautuu kaikki, mistä nuorten urheilussa on kysymys. Kaikista ei tule huippu-urheilijoita, mutta urheiluharrastus on nuorelle paikka oppia uusia taitoja ja kasvaa henkisesti sekä fyysisesti. Urheiluharrastus on lisäksi erinomainen tapa ehkäistä syrjäytymistä.
Antti Oivanen
Kokoomus Turun aluejärjestö, hallituksen jäsen
Turun Riennon koripallo ry, hallituksen puheenjohtaja