Käytössäsi on vanhentunut internet-selain. Varmista paras suorituskyky päivittämällä selaimesi. Voit tarkistaa selaimesi version osoitteessa WhatBrowser.org.

Kouluruoka on kansallisylpeytemme

Julkaistu 2 vuotta sitten · 1.12.2017 · villelaakso

1.12.
Kävin Arkean pop up -kouluruokaravintolassa Hansatorilla. Konseptin tarkoituksena oli osoittaa, että kouluruoka on mainettaan parempaa niin maultaan kuin terveellisyydeltäänkin. Sain maistaa italialaista tofu-tomaattipataa, ja se kyllä yllätti positiivisesti moderniudellaan.

Kouluruoan jättää tällä hetkellä syömättä vähintään kerran viikossa noin joka kolmas yläkoululainen. Arvostuksen palautus kouluruokailulle olisi paikallaan. Satavuotiaan Suomen juhlavuonna on hyvä muistaa myös sellaisia asioita, jotka tuntuvat meistä kenties itsestään selviltä, mutta jotka kuitenkin ovat isossa roolissa hyvinvointimme taustalla.

Suomi oli ensimmäinen maa koko maailmassa, jossa kaikille koululaisille alettiin tarjota maksuton lämmin ateria. Tänä päivänäkään vastaavaa järjestelmää ei ole lisäksemme kuin Ruotsissa, joka sekin aloitti käytäntönsä meitä vuosikymmeniä myöhemmin. Suomessa kouluruokailu on osa opetussuunnitelmaa; sosiaalinen oppimisen tilanne. Sen avulla voidaan juurruttaa terveellisiä elämäntapoja ja vaikuttaa ennaltaehkäisevästi kansanterveyteen.

Koulussa tarjottava lounas voi olla osalle lapsista päivän ainoa lämmin ruoka ja vielä suuremmalle osalle päivän monipuolisin ateria. Oikea-aikainen ja oikein koostettu kouluruoka varmistaa jaksamisen koulupäivän aikana ja parantaa oppimistuloksia. Kunnissa voidaan tehdä paljon sen varmistamiseksi, että lautasella on kotimaista ja mielellään vielä lähellä tuotettua. Kaikkein tärkeintä on maku, jotta ruoka ylipäätään tulee syödyksi.

Kun lapsilta ja nuorilta kysytään, mihin he haluaisivat lähiympäristössään vaikuttaa, moni sanoo vastaukseksi kouluruoan. Kouluruokailu onkin samalla loistava paikka harjoittaa demokratiakasvatusta. Arkea on kertonut alkavansa kerätä turkulaiskouluissa palautetta kouluruokailusta hymynaamanappien avulla. Lapsi tai nuori voi ruokalasta poistuessaan painaa haluamaansa kuvaa sen mukaan, miten ruoka maistui. Tämän lisäksi tärkeää olisi myös sanallisen palautteen kanava, jotta kehitysehdotukset menevät perille.

Meillä on kaikki syyt olla kouluruoasta kansallisesti ylpeitä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kehittymiselle ei enää olisi tarvetta. On hienoa huomata, kuinka esimerkiksi kasvisruokaa ja etnisiä vaihtoehtoja on saatavilla aina vain monipuolisemmin. Meidän pitäisikin jokaisen uudistaa tietämystämme ja asenteitamme kouluruoasta. Lapset ja nuoret ovat herkkiä kotoa ja muusta ympäristöstä tuleville vaikutteille.

Kerrotaan ylpeydellä tarinaa satavuotiaasta Suomesta, jossa kenenkään ei tarvitse olla nälissään koulussa ja jossa ruokailu on osa oppimista.

Janika Takatalo
Kirjoittaja on turkulainen kaupunginvaltuutettu ja nuorisolautakunnan puheenjohtaja (kok.).