Piia Alvesalo: Voinhan vaihtaa pankkiakin, miksi sotesta niin hirveä huuto?
Julkaistu 8 vuotta sitten · 14.3.2017 · villelaakso
14.3.2017
Joskus muinoin 80-luvulla pankkiin mentiin hattu kourassa, melkeinpä kumarrellen kyselemään lainaa. Asiakas oli kuin alamainen, pankinjohtaja kuningas. Vaikka on tietysti ymmärrettävää, että pankin kuuluu varmistaa asiakkaan luottokelpoisuus, on pelitilanne siinä mielessä nykyään tasapuolisempi, että asiakas voi useasta pankista valita sen, minkä asiakkaaksi ryhtyy.
Sama koskee vakuutuksia. Innokkaat myyntitykit soittelevat ja kyselevät kilpailutuksista. Kilpailutamme myös kotitalouksina energiayhtiöitä. On nettisivustoja, joiden avulla voit vertailla hintoja ja palvelupaketteja. Kun suunnittelemme matkoja, käytämme eri verkkosivuja lentojen ja hotellien vertailuun. Puhumattakaan ruokakaupoista, joissa käytämme valinnanvapautta joka päivä, kun maitoa ostamme. Kaikki on vertailtavissa, voi valita itselle sopivan pankin, kaupan, lentoyhtiön ja jos palvelu ei pelaa, voi käyttää asiakkaan valintaa ja vaihtaa.
Valinnanvapaus ei ole sitä, että valittavana on palveluita vain yhdeltä tuottajalta, vaan sitä, että tarjolla on usea vaihtoehto. Nykytilanne sosiaali- ja terveyspalveluissa ei siis anna yksilön oikeasti valita, vaikka muuta väitetäänkin. Se, että voin valita oman kunnan julkisista terveysasemista, ei lisää itsemääräämisoikeuttani. Kukkaron paksuus toki määrää niin vaikkapa matkoissa kuin nykyään sotessa, mihin asti pääsee ja minkä tahon valitsee. Sote-uudistuksen tarkoitus on antaa kaikille mahdollisuuden valita. Luulisi olevan yhdessä tavoiteltava asia.
Ymmärrän huolen ja kritiikin aina suurten uudistusten yhteydessä. En silti voi kuin hämmästellä joidenkin puolueiden nostattamaa mekkalaa siitä, että valinnanvapaus sosiaali- ja terveyspalveluissa olisi suomalaisille katastrofi. Mielestäni moinen ajattelu on melkoinen epäluottamuslause suomalaisille ja osoittaa, miten arjesta erkaantunutta voi päätöksenteko joskus olla. Kukaan valinnanvapauden vastustajista ei sano, että suuri osa suomalaisista osaa ja haluaa itse valita vaikkapa lääkärinsä. Kun tarvitsemme vaivaamme lääkäripalvelua tai vanhemmille palveluasumista, osaamme ja haluamme itse etsiä sopivia tahoja. Tärkeää on laatu, saavutettavuus ja se, että palvelun piiriin pääsee niin nopeasti kuin tarve on. Nopea hoito ja laadukas asiantunteva palvelu on kaiken a ja o. Asiakas voi itse valita joko julkisen tai yksityisen palvelun.
Valinnanvapauden vastustajat sanovat usein, että kaikki eivät pysty valitsemaan. Vähemmistö-näkökulmaa käytetään silloin tietoisesti enemmistölle haitallisella tavalla. Kaikkihan ymmärtävät, että on välillä tilanteita, jolloin asiakkaan kykyä valintaan rajoittavat tietyt syyt: dementiavanhus ei välttämättä osaa itse valita, mutta omaiset auttavat. Jos omaisia ei ole, apuna on virkakoneisto. Sama koskee ylipäätään ihmisiä, jotka ovat sellaisessa tilanteessa, etteivät pysty valitsemaan. Siksi meillä on laadukkaat julkiset palvelut, joiden asiantuntemusta voidaan näissä tapauksissa käyttää. Mutta jos perhe tarvitse lapselle korvatulehdukseen lääkärin, tai isä silmälääkäriä sekä itsenäiselle ja aktiiviselle vanhukselle sopivan asumisvaihtoehdon, pitää heidän saada itse valita.
Valinnanvapaudessa Suomi on länsimaiden perässähiihtäjä. Nyt on aika asennoitua uudelleen ja uskoa ihmisen kykyyn löytää itselleen sopivaa palvelua. Annetaan kaikille se mahdollisuus.
Piia Alvesalo
Kirjoittaja on Turun Kokoomuksen hallituksen jäsen ja Turun sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen