Käytössäsi on vanhentunut internet-selain. Varmista paras suorituskyky päivittämällä selaimesi. Voit tarkistaa selaimesi version osoitteessa WhatBrowser.org.

Syrjäytyminen puhutti ehdokkaita Turussa

Julkaistu 9 vuotta sitten · 6.3.2015 · Suvi Uusitalo

Suomessa on tällä hetkellä noin 50 000- 59 000 syrjäytynyttä 15- 24 vuotiasta nuorta.

Heitä tarkoittava lyhenne NEET tulee sanoista: not in education, employment, or training. Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen ehkäiseminen on yksi vuosien 2011- 2015 hallitusohjelman kolmesta painopistealueesta.

Turun Kokoomusnaisten järjestämässä tilaisuudessa 25.2.2015 kansanedustajaehdokkaat Tarja Mäki- Punto- Ristanen, Anne-Mari Virolainen, Sanna Vauranoja ja Lola Wallinkoski sekä Saara-Sofia Sirén hakivat isoon yhteiskunnalliseenongelmaan ratkaisuja.koknaiset

Lähtökohtaisesti ehdokkaat korostivat ennaltaehkäisevää toimintaa. Suunnataan perheisiin, lapsille ja nuorille matalan kynnyksen varhaista apua. Vaikuttavuutta syntyy monikanavaisesti, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöllä.

Varhaiskasvatus on jokaisen lapsen oikeus, oli naisten yhteinen näkemys. Sen sijaan subjektiivinen päivähoito-oikeus jakoi mielipiteitä.

Kansanedustajaehdokkaat ja yleisö keskustelivat myös pitkään siitä, miten oppisopimuskoulutuksen avulla voitaisiin ehkäistä nuoren syrjäytymistä.

Nuorisotyön valtakunnallisen palvelu- ja vaikuttajajärjestö Allianssin koordinaattori Hanna Sauli kertoo vuoden 2013 alussa voimaan tulleen Nuorisotakuun saavuttaneen parempia tuloksia syrjäytymisen ehkäisyssä kuin julkisuudessa on esitetty.

– Nuorisotakuu on muuta kuin työpaikan antamista tai etsimistä nuorelle. Ohjelma painottaa nuoren ihmisen kokonaisvaltaista hyvinvointia, sanoo Sauli.

– Työpajatoiminta ja Etsivä nuorisotyö ovat saaneet hyvää palautetta nuorten elämäntilanteen kirkastamisessa.

Hanna Saulin mukaan Nuorisotakuun pullonkaulaksi on osoittautunut kuntoutukseen pääsy. Kuntoutusta ja tukea elämänhallintaan on liian vähän. Nuorisotakuu ei ratkaise kaikkia ongelmia mutta sitä pitää Saulin mielestä ensi vaalikaudella kehittää eteenpäin.

Mikkelissä, Helsingissä, Vantaalla ja Oulussa matalan kynnyksen tukipalvelut nuorille ovat jo toteutuneet ja valtakunnallinen malli on tulossa.

Teksti: Iina Antinluoma