Runo Kalevalan päivän kunniaksi, Lauri Kattelus
Julkaistu 5 vuotta sitten · 28.2.2019 · villelaakso
Olipa kokoomuslainen,
laiha poika turkulainen.
Se kävi ehdolla kerran;
kuuli kummia sanoja,
puheita puhuttavaksi,
parempia pantavaksi
Aurajoen rantamilla,
Puheenjohtajan tuolilla,
kuin mitä itseki tiesi,
oli tuo oppinut muilta.
Nyt Kalevalan päivänä
piti itsestään selvänä,
et’ kahdeksassa tavussa
on erityistä tenhoa.
Ja siinä määrämuodossa
Tahtoi kaikille kertoa,
mitä piti tärkeimpinä,
tavoitteista ylimpinä.
Ajatteli verotuksen
kannustavana keinona;
ohjata kansan toimia;
rakentaa yhteiskuntia.
Mut niillä ei saa kurittaa,
työntekijääkään lannistaa.
Veroja pitää uudistaa,
jotta ne työhön kannustaa.
Toisaalta pitää ohjata
haitallisia toimia:
Mitä halutaan vähemmän
Sit’ verotetaan enemmän.
Ja sosiaaliturvalla
pitää myös voida turvata
vaihtuvissa tilanteissa
ihmisten elämän ehdot:
Turvaakin voidaan kehittää;
tukimuotoja yhdistää,
ja järjestelmää keventää,
epävarmuutta vähentää.
Tavoitteena pitää olla
systeemi yhdenvertainen,
jonka tieltä pitää poistaa
hallinto monikertainen.
Näistä halusi aloittaa,
sekä jatkaa muutamalla:
Perheiden toimiva arki;
se turvataan sopimalla.
Työn ja perheen voi yhdistää;
hyvinvointia edistää;
tasa-arvoa terästää
päätöksiä vaatimalla.
Ihmisryhmien kohtelu,
ja vääryyksistä nuhtelu
oltava kaikille sama.
Lapsi voi elää turvassa;
vanhan saatava hoivansa,
vaikka ois suomessa lama.
Vaik’ ruuhkavuodet koettais
yht’lailla miestä ja naista,
eriarvoiseen kohteluun
ei perustetta saa laista.
Työnantaja siis huomioi
et Kokoomus jos päättää voi,
kulut on mentävä tasan.
Eikä voida perustella,
sukupuolten asemalla,
kumpi vaihtaa lapsen vaipan.
Kun puhui yhteiskunnasta,
yks’ nousi ylitse muita;
On kansanvallan valtimo
vahva oikeusvaltio.
Siinä jokaisella meistä,
Pitää olla mahdollista,
Ehkä jopa edullista,
Ilman turhaa vaikeutta,
pyytää ja saada oikeutta;
ja lakiin oikeus luottaa.
Puhui työstä ja veroista,
myös oikeudesta puhui.
Arvotaustalla vakaalla,
arvostuksella vahvalla,
uhoamatta enempi:
”Jos hyvän muistaa säilyttää,
kun yhteiskuntaa kehittää
niin huominen on parempi.”
Jatkoi nuori turkulainen:
”Hyväpä isojen tieto,
emojen sitä parempi,
oman tietoni rinnalla.
Jos tahon tasalle panna,
muiden ihmisten verroilla,
itse laulan laulujani,
itse kannan vastuutani”
Mutta mistä mies on tullut?
Kaupunginhallituksesta,
puheenjohtajan paikalta,
paikallispolitiikasta.
Mut mistä ponnisti sinne?
Oli saanut koulutuksen
Lähestulkoon ilmaiseksi.
Ensin Naantalin kouluissa
ja Turussa lukiossa.
Sitten yliopistossa,
lakimiehen ammatissa,
mut ei tehnyt sitä yksin.
Tuli tuet annettuna,
Opintolainat taattuna.
Ja yhteiskunnan tukea
On oltava myös jatkossa;
samat edut saatavissa,
jok’ikisen opintielle;
tulevaisuuden toivoille.
Ei maailmaa ajatella,
voi ilman epäkohtia.
Myös muutamia uhkia
on meidän pakko torjua;
kohdata kansakuntana.
Suurena ilmastonmuutos,
sekä luottamuksen puutos.
Niitä voidaan taivastella;
laastareilla parannella;
vaan tekojen pitää alkaa.
Koskee ne sitten roskia,
tai padottuja koskia;
sen oomme kaikille velkaa.
Vaik näyttäis haaste liialta,
yhden valtion ratkaista,
ei auta itku, ei parku.
Vaan pitää taistoon lähteä
esimerkkinä edellä,
kuin hiilineutraali Turku.
Kaiken paatoksen lopuksi
tuo nuori mies viel’ huokasi;
Tukea pitää tarjota
ja jokaiselle luvata;
ett’ jos et itse luovuta,
ja jaksat itse uskoa;
niin huominen on valoisa,
ken onkaan sitten vallassa.
Ja täss’ on vielä muistutus,
ett tärkeintä on luottamus;
Että tässä maassa kukaan
ei menettää saa toivoaan.
Hyvää Kalevalan päivää!
Lisätietoja Laurista löydät nettisivuilta,
katteluslauri.fi